Asbesti

Asbestilla tarkoitetaan kuitumaista silikaattimineraalia, jota käytettiin 1900-luvulla rakentamisessa runsaasti sen helpon työstettävyyden ja monipuolisuuden takia. Asbestilaatuja on useita erilaisia ja niiden vaarallisuus vaihtelee. Vaarallisinta on niin sanottu sininen asbesti eli krokidoliitti. Muita asbestilaatuja ovat mm. valkoinen asbesti (krysofiili) ja ruskea asbesti (aktinoliitti, antofylliitti ja amosiitti). Nykyään asbesti on kielletty, mutta sitä on edelleen runsaasti vanhoissa rakennuksissa.

Asbestin käyttökohteet

Asbestia käytettiin Suomessa 1920-1990-luvuilla rakentamisessa hyvin monipuolisesti. Suurinta käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla. Asbestia pidettiin aikanaan suorastaan ihmeaineena, sillä se oli edullista, kestävää ja sitä oli helppo työstää. Asbestin hyviä rakennusteknisiä ominaisuuksia ovat mm.

• hyvä palonkesto
• hyvä lämmöneristys
• hyvä sähköneristys
• tilan akustisten ominaisuuksien paraneminen

Asbestia on käytetty niin monessa eri rakennusmateriaalissa, että sitä voi esiintyä rakennuksessa melkein missä vain. Asbestia voi olla mm. putkieristeissä, tasoitteissa, laasteissa, maaleissa, kaakeleissa, julkisivumateriaaleissa, liimoissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa ja ovissa. Voidaankin sanoa, että asbestia on muodossa tai toisessa kaikissa rakennuksissa, jotka ovat valmistuneet ennen asbestin kieltämistä vuonna 1994. Erityisen runsaasti asbestia on 1960-1970-luvuilla rakennetuissa taloissa.

Asbestin historia Suomessa

Asbestia on todistettavasti käytetty jo 4500 vuotta sitten, jolloin Outokummun Juojärven alueen asukkaat käyttivät sitä astioiden vahvistamiseen. Euroopan suurin asbestikaivos sijaitsi Paakkilassa, Pohjois-Savossa vuosina 1904-1975, joten Suomi oli hyvin omavarainen asbestin tuotannossa. 1970-luvun lopulla asbestin terveysvaarat alkoivat olla ilmiselvät, ja sininen asbesti eli krokidoliitti kiellettiin 1976. 1980-luvun lopulla asbestipurkutöiden tekeminen rajattiin luvan saaneille. Vuonna 1994 asbestin käyttö kiellettiin Suomessa kokonaan. EU:n laajuinen kielto tuli voimaan 11 vuotta myöhemmin vuonna 2005.

Uusin asbestia koskeva laki tuli voimaan 2016. Se kiristi asbestipurkutöiden ehtoja entisestään: asbestipurkulupien saamista kiristettiin, asbestityöntekijöiden pätevyysvaatimuksia laajennettiin, yrityksiltä alettiin vaatia asbestipurkulupaa ja kaikkiin ennen vuotta 1994 valmistuneisiin rakennuksiin on tehtävä asbestikartoitus ennen remonttien aloittamista.

Asbestin historia pähkinänkuoressa

2500 eaa.	Asbestia käytetty Suomessa ensimmäisen kerran
1904—1975	Euroopan suurin asbestikaivos Paakkilassa
1960—1980	Asbestin ”kulta-aika” Suomessa
1976	Krokidoliitti kielletään
1988	Asbestipurkutöistä luvanvaraisia
1994	Asbestin käyttö kielletään Suomessa
2005	Asbestin käyttö kielletään kok EU:n alueella
2016	Uusi laki kiristää asbestipurkutöiden ehtoja

Asbesti nykyään

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa rakennusta, jotka on rakennettu ennen asbestin kieltämistä vuonna 1994. Näissä asuntoja on n. 2,2 miljoonaa ja asukkaita 3,9 miljoonaa. Asbestia käytettiin aikanaan niin runsaasti, että sitä löytyy suurella varmuudella kaikista näistä 1,1 miljoonasta rakennuksesta. Suurin osa suomalaisista asuu tälläkin hetkellä rakennuksessa, jossa on asbestia jossakin muodossa. Tästä syystä asbestiin ”törmätään” edelleen, vaikka aine on ollut kielletty jo yli 20 vuotta. Kun nämä rakennukset tulevat peruskorjausikään tai niissä tehdään muita remontteja, pitää asbesti ottaa huomioon ja sen esiintyvyys selvittää. On kuitenkin hyvä muistaa, että ehjänä asbesti ei ole vaarallista, vaan asuminen näissä rakennuksissa on täysin turvallista.

Asbestin terveyshaitat

Asbesti on ehjänä ja normaalikäytössä turvallista, mutta rikkoonnuttuaan erittäin vaarallista. Pienintä turvallista altistumista ei tunneta. Asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja käsiteltäessä ja purettaessa ilmaan leviää erittäin hienoa pölyä ja ohuita asbestikuituja. Ne kulkeutuvat keuhkoihin hengityksen mukana ja kerääntyvät sinne. Pitkäaikainen ja runsas altistuminen asbestipölylle voi aiheuttaa mm. erilaisia syöpiä, keuhkopussin sairauksia ja asbestoosia. Asbestoosilla tarkoitetaan keuhkojen toimintaa rajoittavaa pölykeuhkosairautta.

Asbestille altistuu edelleen ihmisiä etenkin korjausrakentamisessa ja kaivosteollisuudessa. Vuosittain altistuneita on noin 1000, vaikka purkutyöt ovat luvanvaraisia ja tarkasti säädösteltyjä. Lisäksi altistusajan ja sairauden kehittymisen välillä voi olla pitkä, jopa kymmenien vuosien viive. Erityisessä vaarassa ovat omatoimisesti asuntojaan remontoivat henkilöt, jotka eivät tiedä tai ymmärrä asbestin esiintyvyyttä ja vaaroja.

Asbesti saumaustöissä

Saumausten korjauksessa vanha saumausaine ja saumanauha poistetaan ja asennetaan tilalle uudet. Työhön sisältyy julkisivupinnan hiomista. Asbestia voi olla joko julkisivulevyissä, pinnoitteissa tai maalipinnassa. Mikäli saumoja purkaessa sauma rajautuu asbestia sisältävään materiaaliin, kuten asbestia sisältäviin levyihin, pinnoitteisiin tai maaleihin, tarvitaan työn suorittajalta ja yritykseltä aina asbestilupa.

Varsin yleinen tilanne on silloin, kun sauman päälle on laitettu asbestia sisältävää maalia tai muuta pinnoitetta. Tällöin asbestia sisältävään materiaaliin kajoamista ei voida välttää, vaan urakka muuttuu asbestipurkutyöksi. Saumojen ylimaalaus on ollut menneinä vuosikymmeninä hyvin tyypillistä, mutta nykyään sitä ei suositella tehtäväksi.

Asbestinpurkutyöksi saumaustyö muuttuu myös silloin, kun asbestia sisältävä pinnoite tai maali on vedetty aivan saumaan asti, vaikka itse saumaa ei olisikaan ylimaalattu. Laadukkaan työn takaamiseksi elementtipintoja joudutaan aina hiomaan, jotta saadaan paras mahdollinen tartunta uudelle massalle, ja tällaisessa tilanteessa kajotaan myös asbestia sisältävään pinnoitteeseen. Hyvin yleistä vanhojen talojen saumoja uusiessa on, että elementtien kulmat lohkeilevat. Betonipaikkaus katsotaan myös asbestityöksi, mikäli lohkeilevan betonin pinta sisältää asbestipitoista pinnoitetta tai maalia.

Mikäli elementtiin on tehty viiste sauman kohdalle, eikä pinnoite ylety viisteeseen, ongelmaa ei ole. Vanhan saumauksen voi poistaa ja uuden asentaa turvallisesti, koska asbestia sisältävään pinnoitteeseen ei tarvitse koskea. Tällöin kyseessä ei ole asbestinpurkutyö eikä asbestilupaa tarvita, kunhan varmistutaan, ettei elementtien kulmat lohkeile työn aikana.

Asbestipurkutöiden ehdot ja säännöt

Asbestipurkutöiden tekeminen edellyttää aina lupaa. Lupaa haetaan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta, ja sen voi saada henkilö tai organisaatio. Luvan saanti edellyttää seuraavia asioita:

• hakijalla on pätevyys asbestipurkutöihin
• hakijalla on asianmukaiset laitteet ja varusteet
• työntekijöillä on tarvittava koulutus asbestipurkutöihin ja heidän terveydentilansa on sopiva kyseisen työn tekoon

Luvan saaneet organisaatiot löytyvät Asbestipurkutyöluparekisteristä. Asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriä ylläpitää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.

Asbestipurkutöitä varten pitää aina laatia asbestikartoitus, ennakkoilmoitus ja turvallisuussuunnitelma sekä nimetä vastaava työnjohtaja. Alla kerrotaan näistä vaiheista tarkemmin.

Asbestikartoitus

Urakoidessa ennen vuotta 1994 valmistuneita rakennuksia on varmistettava, sisältävätkö purettavat rakenteen asbestia. Ellei asbestia voida täysin poissulkea, pitää työ suorittaa asbestipurkutyön ehdoin. Asbestikartoituksessa paikallistetaan asbesti ja selvitetään sen laatu ja määrä. Mikäli asbestia ei voi erottaa silmämääräisesti, on tehtävä laboratorioanalyysi. Asbestia sisältävät kohteet merkitään tila- ja rakennuspiirustuksiin sekä työselostuksiin. Asbestikartoitus on varsin seikkaperäinen ja yksityiskohtainen raportti, ja sen voi tehdä vain pätevä taho. Kartoitus luovutetaan urakan päätoteuttajalle ja kaikille asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille. Useimmiten rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen osaksi rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaa pakollista turvallisuusasiakirjaa.

Ennakkoilmoitus

Ennen asbestipurkutyön aloittamista on työsuojeluviranomaiselle tehtävä ennakkoilmoitus. Ilmoitukseen merkitään tiedot asbestipurkutyötä suorittavista työntekijöistä ja terveystarkastusten voimassaolosta.

Turvallisuussuunnitelma

Asbestipurkutyötä varten tehtävässä kirjallisessa turvallisuussuunnitelmassa tulee selvittää seuraavat asiat:

• asbestialtistuksen arviointi
• altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen selvityksin ja piirroksin
• käytettävät henkilösuojaimet
• työvälineiden käsittely
• asbestijätteiden käsittely
• asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistaminen
• hätätilanteessa toimiminen
• suunnitelman seuranta ja ajan tasalla pitäminen

Turvallisuussuunnitelma luovutetaan asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja työmaan päätoteuttajille. Päätoteuttaja luovuttaa sen edelleen rakennuttajalle.

Nimetty työnjohtaja

Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyömaalle johtava työnjohtaja. Asbestipurkutyön työnjohtaja seuraa ja huolehtii siitä, että purkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Nimetyllä työnjohtajalla on oltava tarvittavat valtuudet tehdä asbestipurkutyöhön liittyviä päätöksiä sekä suoritettuna tarvittava ammattitutkinto tai sen soveltuva osa.

Asbestipurkutyön työmenetelmät ja suojavarusteet

Asbestipurkutyössä on erittäin tärkeää käyttää oikeanlaisia työmenetelmiä ja suojavarusteita. Menetelmät ja varusteet valitaan sen mukaan, millaista asbestia kohteessa on, paljonko sitä on ja missä se sijaitsee.

Mikäli purkutyökohteessa on krokidoliittiä eli sinistä asbestia, on työmaalla käytettävä osastointimenetelmää. Siinä tila osastoidaan ja alipaineistetaan ja työntekijöillä on aina yllään täydellinen suojapuku ja -varusteet. Mikäli taas asbestia on vain pienikokoisessa rakenteessa, riittää rakenteen eristäminen tai alipaineistaminen muusta tilasta niin sanotulla purkupussilla. Yleisesti saumojen uusimisen yhteydessä asbestipurkutyömenetelmäksi on hyväksytty työ tehtäväksi avotyönä, lisättynä tehostetulla kohdepoistolla.

Tarkat tiedot asbestipurkutyön työmenetelmistä, suojalaitteista ja -varusteista löytyy työsuojeluviranomaisen julkaisemasta ohjeesta.

Oikein toimimalla asbesti on materiaali muiden joukossa

Asbestia löytyy lähes kaikista ennen vuotta 1994 valmistuneista rakennuksista. Ehjänä ja oikein käytettynä se on turvallista, eikä sitä tarvitse pelätä tai hävetä. Asbestin vaaroista on syytä olla tietoinen ja teettää työ ammattilaisella. Tällöin vaaroja tai ongelmia ei synny. Kun ammattitaito, suojalaitteet ja varusteet ovat kunnossa ja työ tehdään asetusten mukaan, työnteko on turvallista ja urakan jälkeen tilassa on turvallista olla. Asiantuntijalle asbestipurkutyö on työtä siinä, missä muukin.

Saumojen uusimista suorittaessa asbestipurkutyönä asiakkaalle syntyvä lisäkustannus muodostuu asentajan henkilökohtaisesta suojautumisesta koituvista kustannuksista, sekä ympäristön suojaamisesta ja jätemaksuista. Lisäkustannus ei ole merkittävä.

Lisätietoa

Alla on koottuna viranomaisten ylläpitämiä sivuja, joista löytää ajantasaista ja oikeaa tietoa asbestista ja asbestipurkutöistä.

Työterveyslaitos: Asbesti

Työterveyslaitos: Korjausrakentaminen ja asbestipurkutyö

Finlex: Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta

Työsuojelu: Asbesti

Työterveyslaitos: Asbesti rakennustyössä

Työsuojelu: Ohje asbestityön turvallisuutta koskevan asetuksen soveltamiseksi

Työsuojelu: Asbestipurkutyölupa