Vesa ja Juha muodostavat ”rytökaksikon”, jotka ovat aina valmiita tekemään haastavampiakin saumauskohteita. He ovat saumausalan erikoismiehiä, jotka kokevat, että työn suorittamiseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen tuo mukavaa piristystä ja mielenkiintoa muutoin aika rutiininomaiseen saumaustyöhön.

”Työmaat ovat erilaisia, minkä ansiosta ei tylsisty. Meillä on ollut usein haastavia kohteita, missä on pitänyt keksiä ratkaisu, miten pääsemme saumausten äärelle”, Juha kertoo.

Espoolaisen As Oy Maininkituvan uudissaumaustyö on esimerkki siitä, miten Vesa ja Juha pääsivät hyödyntämään kekseliäisyyttään.

Taloyhtiö muodostuu kolmesta kerrostalosta, jotka sijaitsevat korkealla kallioisella tontilla, jossa on suuria korkeuseroja. Kallioita peittää sammal ja muu kasvillisuus. Pihassa on piharakennelmia, pensas- ja kukkaistutuksia ja takapihoilla huoneistojen välisissä puisia korkeita aitoja.

”Uusimme tämän taloyhtiön parvekejulkisivujen saumaukset viime syksynä. Piha oli aika haasteellinen…”, Juha tuumii ja Vesa jatkaa: ”Koska kaikille julkisivuille ei pääse nostimella, piti keksiä, miten pääsee. Saimme tehtyä osan saumoista ”pätkityllä” kelkalla, mutta sekin piti vetää vaijereilla paikoilleen tuuheiden pensaiden läpi ja väliaitojen yli. Jotakin päästiin onneksi tekemään myös nostimelta.”

Tosin ei nostimenkaan käyttö ihan vaivatonta ollut, sillä sitä varten piti rakentaa esimerkiksi kahden talon väliin riittävän leveä kulkuväylä.

”Sitäkin rakennettiin muutama päivä ennen kuin pääsimme tuonne, noin 20-25 metrin päässä olevan talon nurkalle varsinaisen saumaustyön äärelle”, Vesa mainitsee.

Alimmaisena sijaitsevan talon päädyt tehtiin nostimelta, jonka asentaminen paikoilleen oli vaikeaa.  Saumarit tunnustavat miettineensä, miten vanhanpuoleinen nostin pysyy vakaana syyssateiden liukastamalla, epätasaisella kalliolla.

Juha (vas.) ja Vesa esittelevät tämänkertaista työmaataan, jossa on nyt luvassa helpommin tehtävät uusintasaumaukset kuin edelliskerralla. Nyt päästään tekemään työt nostimilta.

Taloyhtiön pihassa on tehty remontti viime syksyn jälkeen. Piharakenteet ja liian suuriksi kasvaneet pensaat hankaloittivat työn suorittamista viime kerralla. ”Nyt on huomattavasti paremmin tilaa tehdä työt”, Juha sanoo.

Joskus maasto maksaa enemmän…

Vesan ja Juhan urakka kesti viime syksynä kuusi viikkoa, minä aikana tehtiin saumaukset parvekesivuilta ja päädyistä.

”Jos olisi ollut tavanomaisempi piha asfaltti- tai muine pintoineen, mille olisi voinut nostimen pystyttää, niin eihän meillä olisi tämän kokokoiseen kohteeseen mennyt kuin muutama päivä”, saumarit miettivät.

”Täällä maasto maksaa. Ei saumojen uusiminen, vaan niiden lähelle pääseminen”, Saumalaakso Oy:n toimitusjohtaja Anton Panschin jatkaa.

”Toinen vaihtoehto olisi ollut jättikokoisen nostimen vuokraaminen, joka maksaa tonnin tunnilta. Sitten oltaisiinkin jouduttu miettimään miten se tänne ahtaille pihamaille saadaan aseteltua.  Metrimäärissä laskettuna näissä kolmessa talossa ei ole kovin paljon saumattavaa, mutta juuri tästä pihan haasteellisuudesta johtuen kustannuksia syntyy väkisin enemmän kuin tavanomaisemman kohteen uusintasaumaustyössä”, hän tuumaa.

Joskus kohteissa vaikeinta on päästä sauman luokse. Juhan (vas.), Vesan ja Antonin mielestä se tuo toisinaan omat haasteensa, millä kalustolla työ voidaan tehdä. ”Eipä ole Saumalaakson yli 30-vuotisessa historiassa kuitenkaan yhtään ainutta kohdetta jäänyt tekemättä siksi, ettei olisi keksitty, miten saumojen äärelle päästään”, Anton lausahtaa.

Nostinta varten Juha (vas.) ja Vesa rakensivat oman kulkuväylän, jota pitkin kone saatiin takana häämöttävän talon julkisivujen luokse.

Henkilönostin saatiin asennettua talon päätyyn kalliolle. Juha ja Vesa tunnustavat, että sen saaminen paikoilleen oli vaikeaa. Ja mielessä kävi sekin, miten tukevasti nostin pysyy syyssateiden liukastaman kallion päällä.

Työ jaksotettu harkitusti kahdelle vuodelle

Tällä kertaa Vesa ja Juha pääsevät helpommalla, sillä nyt uusitaan sisäänkäyntien puoleisten julkisivujen saumaukset, joiden äärelle pääsee huomattavasti helpommin – nostimella. Lisäksi pihaa on remontoitu ja esimerkiksi karsittu liian suuriksi kasvaneita istutuksia, mikä helpottaa työskentelyä. Julkisivuilla on tiedossa noin viikon työkeikka, mutta työmaan valmistelu vie kuitenkin taas oman aikansa.

Taloyhtiö mietti alun perin, mitkä saumaukset uusitaan ja mitkä ehkä jätetään kokonaan tekemättä. Työ päätettiin jaksottaa kahdelle vuodelle.

”Parvekesivujen saumaukset olivat niin huonossa kunnossa, että siksi ne uusittiin ensin. Nämä julkisivut, mitä nyt korjaamme, ovat ihan hyvässä kunnossa”, Juha mainitsee.

”Pohjoispuolella saumaukset säilyvät yleensä muutoinkin paremmassa kunnossa, kun UV-säteily ei pääse niitä haurastuttamaan. Ollaan ne kyllä jouduttu historian aikana ainakin kertaalleen uusimaan ja muitakin julkisivujen huoltotöitäkin on pakostakin jouduttu tekemään”, Anton arvioi 36-vuotiaan yhtiön julkisivusaumauksista.

Töiden jaksottamisessa on Antonin mukaan omat seikkansa: ”Työn tekemisen kannalta olisi ollut helpompi perustaa yksi työmaa ja tehdä kerralla kaikki tai jakaa esimerkiksi niin, että olisi tehty ensin kaksi taloa kokonaan valmiiksi ja tälle vuodelle jätetty yksi. Taloyhtiö on kuitenkin tehnyt päätöksensä omista lähtökohdistaan. Tärkeintä on, että saumat uusitaan, koska ne ovat joka tapauksessa ainakin parikymmentä vuotta vanhat ja siten elinkaarensa päässä. Erittäin hyvä asia sekin, että myös pohjoispuolen julkisivusaumaukset uusitaan”, Anton jatkaa.

Vaikka saumat uusitaankin nyt kahdessa osassa, siitä on Juhan mielestä se hyöty, että uusituille saumoille on odotettavissa yhtä pitkä käyttöikä joka paikassa.

”Sehän olisi huono ratkaisu, että uusisimme esimerkiksi viiden vuoden päästä taas osan saumauksista, jolloin huoltotoimenpiteitä pitäisi tehdä eri aikaan eri kohdissa julkisivua ja asukkaiden näkökulmasta urakka kokoajan käynnissä.”

Tiilijulkisivut impregnoidaan, millä tarkoitetaan suojakäsittelyä, jonka avulla estetään epäpuhtauksien ja kosteuden pääsy huokoiseen tiileen ja sitä kautta rakenteisiin.  ”Tuohon teimme mallin, miltä impregnointi näyttää”, Juha (vas.) näyttää talon päädyssä Antonille lopputulosta ja Vesa (oik.)  jatkaa: ”Eikä siitä muuten mene enää vesi läpi.” ”Jos maali alkaa hilseillä ajan myötä betonipinnalla, tehdään huoltomaalaus. Impregnointikäsittely on vastaavanlainen huoltotoimenpide tiili- ja pesubetonijulkisivuille, millä estetään pintarakenteiden rapautumista”, Anton jatkaa.

”Täältä puskien välistä ja väliaitojen yli me hilasimme kelkan paikoilleen tuonne julkisivulle, että saatiin saumat uusittua”, Vesa muistelee.

”Saumojen taustatilan tuuletusta parannetaan työntämällä ylimääräistä villaa syvemmälle saumaan. Näin lisätään saumojen taustatilan tuuletusta, sillä villa on ollut kiinni pohjanauhassa, eikä sauma ole päässyt tuulettumaan kunnolla. Lisäksi asennamme lisää tuuletusputkia, joita saumoissa on ollut aika harvakseltaan. Esimerkiksi tuolla on lähes 5 metrin pituinen julkisivuelementti, jonka julkisivusaumoissa ei ole yhtään tuuletusputkea, eikä muutakaan tuuletusta. Yleisesti on tapana asentaa tuuletusputkia tai -koteloita noin 2 metrin välein”, Juha (oik.) kertoo Antonin kuunnellessa lisätyöstä, jota samalla tehdään.