”Kahvipöytäkeskusteluissa tulee aina joskus esille se, miten saumarina pääset erilaisiin paikkoihin ja sellaisiinkin, mihin moni muu ei ikinä pääse. Tämä VTT:n Bioruukki ei 80-luvun teollisuusrakennuksena ole kovin erikoinen, mutta vuosien varrella on kuitenkin tullut koluttua monenlaisia paikkoja, esimerkiksi Puolustusvoimien bunkkereita. Viimeiset 4 vuotta olen työskennellyt Stora Enson paperitehtaalla Anjalankoskella.”

Näin kertoo 20 vuotta Saumalaakso Oy:ssä työskennellyt Marko, jonka yksi tämän kesän työmaista oli Espoon Kivenlahdessa sijaitseva VTT:n Bioruukki-pilotointikeskus.

VTT:n tutkimus- ja pilotointikeskuksessa Bioruukissa tutkitaan ja kehitetään metsä- ja maatalouden biomassan sekä teollisuuden ja yhdyskuntien sivu- ja jätevirtojen prosessointia. Bioruukki on suurin biotalouden tutkimusympäristö Pohjoismaissa.

VTT:n ainutlaatuinen pilotointikeskus Bioruukki on saanut toiminnalleen sopivat tilat vanhasta painotalosta, josta löytyi tarpeeksi korkeaa hallitilaa ja riittävän kantavat lattiat kookkaille tutkimuslaitteistoille. Teollisuusrakennus on valmistunut vuonna 1983. Sen omistaa Logicor Oy.

Yhteensovittaminen kaikkien etu

Rakennukseen tulee laajennus, johon sijoittuu Vihreän kemian keskus. Sen rakentaminen oli käynnissä Markon viiden viikon mittaiseksi suunnitellun uusintasaumausurakan aikana.

Markon mielestä on tärkeä sovittaa eri urakoita yhteen – tässä tapauksessa Peabin uudisrakentamishankkeen kanssa.

Marko arveli, että teollisuusrakennuksen päädyn uusintasaumausta päästään tekemään myöhemmin. Haastatteluhetkellä rakennuksen toisessa päädyssä Peabin työmaalla oli asennustelineitä, koneita, tavarakontteja ja muita rakennustarvikkeita. Saumalaakson nostimelle ei ollut siellä vielä tilaa: ”Voi olla, että päädyn uusintasaumaukset täytyy käydä tekemässä erikseen myöhemmin.”

Marko uusii vuonna 1983 valmistuneessa teollisuusrakennuksessa noin 1 300 metriä elementtisaumauksia, noin 300 metriä ikkunasaumauksia ja noin 300 metriä silikonisaumauksia.

”Lisäksi vaihdan rikkoontuneita julkisivutiiliä niistä kohdista, missä ne liittyvät saumauksiin. Tiilenvaihtoa tulee ehkä parin sadan tiilen verran. Olen kuitenkin sopinut pääurakoitsijan kanssa, että voin vaihtaa rikkoontuneita tiiliä muistakin kohdista, jos urakkani etenee muita nopeammin”, hän mainitsee.

Joustavuus on tarpeen siitäkin syystä, että rakennuksessa on tarkoitus vaihtaa arviolta kaikkiaan 1 600 huonokuntoista tiiltä.

”Se on kaikkien työmaalla työskentelevien etu, että löydämme keskenämme tavan toimia jouhevasti. Minusta on tärkeää myös se, että voin auttaa työmaata etenemään ja pääsen nopeasti seuraavaan työkohteeseen. Sitä paitsi Suomen kesä on sen verran lyhyt, eikä julkisivuja voi korjata avotyönä enää syyspimeillä kylmään aikaan tai sitten julkisivu pitäisi huputtaa”, hän vielä toteaa.

VTT:n ainutlaatuinen pilotointikeskus Bioruukki toimii entisessä painotalossa. Kiinteistönomistaja Logicor rakennuttaa VTT:lle laajennusosaa, johon sijoittuu Vihreän kemian keskus. Yhteinen työmaa on vaatinut Markon mukaan tekemisen sovittamista yhteen muiden urakoitsijoiden kesken.

Kannattaa huoltaa saumaukset ajallaan

Teollisuusrakennuksen saumaukset ovat Markon mukaan alkuperäiset.

”Niissä on käytetty kaksikomponenttimassaa. Ilmeisesti kovetinosa on sekoitettu massaan huonosti ja siksi saumausmassa on ”räkää” ja päässyt irtoamaan. Siksi vesi on päässyt saumojen kautta rakenteisiin. Sen seurauksena myös tiilet ovat vaurioituneet ja niitä pitää vaihtaa”, Marko selittää korjaamiseen johtaneesta ongelmasta.

Kun vanhoja saumoja uusitaan, samalla tarkistetaan sauman villatila ja tarvittaessa lisätään villaa.

Marko kertoi työmaalla työskentelyn vaatineen vaitiololupauksen tekemistä, koska VTT:n Bioruukissa tehdään paljon yritysten kehitys- ja pilottihankkeita.

Bioruukin julkisivusaumoista villat puuttuvat kokonaan.

”Villaa on pitänyt lisätä nelinkertainen määrä normaaliin saumauksiin nähden. Kun olen saumannut esimerkiksi  28 metriä, villaa samalle matkalle on mennyt 115 metriä”, hän vielä mainitsee.

”Siinä vaiheessa, kun tiilet alkavat rikkoontua, vauriot ovat edenneet varsin pitkälle ja pelkkien saumojen uusimisen osalta ollaan pahasti myöhässä. Rikkoutuneet tiilet pitää korjata saumojen uusimisen yhteydessä, sillä ehjistä saumoista ei paljoa ole hyötyä, mikäli vieressä oleva tiili on halki ja valumavesi pääsee tunkeutumaan rakenteisiin haljenneen tiilen kautta”, toimitusjohtaja Anton Panschin Saumalaaksosta huomauttaa.

Parempi tapa olisi hänen mielestään toimia elinkaariajattelun mukaisesti: ”Kiinteistönomistaja tai rakennuttajat toteavat, että 15-20 vuotta vanhojen saumausten kuntoa ei enää edes tutkita, vaan korjataan. Piste.”

Tämä kesä oli Markolle poikkeuksellinen siinä, ettei hän mennytkään saumaamaan Stora Enson paperitehdasta Anjalankoskelle, kuten on tapahtunut neljänä aikaisempana vuotena.

”Kodin lähellä sijaitsevat työmaat ovat olleet vaihteeksi mukavia, koska nyt pääsen työpäivän päätteeksi kotiin. Anjalankoskella työskennellessäni pääsen kotiin perheen luokse vain viikonloppuisin”, Marko toteaa.

Paperitehtaan kattoremontti meni edelle

Alun perin Markon oli tarkoitus mennä keväällä jatkamaan 4 vuotta kestänyttä saumausurakkaa Stora Enson paperitehtaalle Anjalankoskelle. Korjauksiin budjetoidut rahat menivät siellä kuitenkin kiireellisempään kattoremonttiin.

Markon on kuitenkin tarkoitus palata paperitehtaaseen ensi keväänä.

”Marko on selvästi profiloitunut isojen ja pitkäaikaisten saumausprojektien tekijäksi. Urakoita jakaessamme yritämme huomioida saumarin kyvyt ja luonteenpiirteet sen mukaisesti, tekeekö hän mieluummin useampia lyhytkestoisia saumauskohteita vai pitempiaikaisia”, Panschin selittää.

Markon mielestä Anjalankosken paperitehtaan pitkäaikainen urakka on tuntunut mielekkäältä suuruudesta huolimatta.

”Työt on jaksotettu selkeästi, mitä tehdään esimerkiksi tänä vuonna, mitkä myöhemmin. Paperitehdas on tietysti kooltaan iso. Ei minulle kuitenkaan koskaan ole tehtaan portilla tullut tunnetta, että pitääkö minun todella saumata kaikki tämä tämän kesän aikana…”

Bioruukin työmaalta Markon (vas)  on tarkoitus siirtyä julkisivujen ja ikkunoiden uusintasaumauskeikalle Radisson Blue Seasideen, sen jälkeen mahdollisesti Pasilan poliisitalolle tai Vuosaareen. ”Marko on profiloitunut meillä pitkäkestoisten saumausurakoiden tekijäksi, mutta tällä kertaa paperitehtaan kattoremontti meni julkisivusaumausten edelle”, toimitusjohtaja Anton Panschin Saumalaakso Oy:stä mainitsee.