”En ole koskaan aikaisemmin ollut tällaisella saumaustyömaalla, jossa asuntojen betonipinnat ovat paljaina, asuintila yhtä avoin tilaa, eikä ole väliseiniä. Saumat ovat jopa 80 millin levyisiä. Taitaa olla minun saumaustyöhistoriassani leveintä saumaa, mitä on tullut tehtyä. Eikä saumauksia tehdessään tiedä, jäävätkö ne näkyviin vai peittyvätkö listan tai pinnoitteen alle”.

Saumalaakso Oy:n saumarimestarin ja alalla jo 90-luvulta lähtien työskennelleen Hessun hämmennyksen ymmärtää, kun katsoo, minkälaisia asuntoja Asunto Oy Helsingin Harkkoon Kruunuvuorenrannassa on valmistumassa.

Asunnot myydään loft-tyyppisinä, raakavalmiina asuntoina, jotka asukas saa rakentaa toiveidensa mukaisiksi. Kylpyhuoneet rakennetaan valmiiksi ja keittiön paikkaa määrittää valmiiksi tehty vesi- ja viemärijohtovaraus.

Talossa on 53 loft-asuntoa, joiden pinta-alat ovat 51 neliöstä 89,5 neliöön. Asuntoon voi lisäksi rakentaa parven. Huonekorkeus on suurimmassa osassa huoneistoja 5 metriä.

Saumarimestari Hessu kertoo erikoistuneensa tällä vuosituhannella uudiskohteiden saumaustöihin. Harkon työmaalla erikoisen leveän sauman tekeminen on tavallista hitaampaa.

Harvinaisen leveää saumaa

Hessun urakkaan kuuluvat rakennuksen ulkopuoliset ja huoneistojen sisäpuoliset saumaukset.

”Ja kaikki niiden välistä. Monenlaista saumaa ja eripaksuisia saumausmassoja. Levein sauma on 8 senttimetriä. Sitä tehdään huoneistojen väliin”, Hessu tuumii.

Leveän sauman tekeminen vie Hessun mukaan huomattavasti enemmän aikaa, vaikka materiaalit ja välineet eivät sinällään eroa normaalista saumaustyöstä.

Normaalisti saumaleveydet ja -paksuudet ovat vain muutaman senttimetrin.

”Paksuimmat saumanauhat, joita käytetään, ovat olleet 6 senttimetriä. Ne ovat käytännössä erikoistuotteita, joita työmailla ei käytetä edes joka vuosi. Harkkoon tulevan saumausnauhan paksuus ja sauman leveys on siis hyvin poikkeuksellinen”, Saumalaakso Oy:n toimitusjohtaja Anton Panschin toteaa.

Hessun mielestä on hieman hankalaa, kun ei tiedä, mikä sauma jää näkyviin ja mikä menee ehkä listan tai pinnoitteen tai jonkin muun rakenteen alle. ”Näkyviin jäävät saumat pitäisi viimeistellä, että ne ovat siistin näköiset”, Hessu selittää.

Uudiskohteessa enemmän saumattavaa kuin korjauskohteessa

Harkon työmaalla työskentelee poikkeuksellisesti monta saumalaaksolaista samaan aikaan: Hessun lisäksi Vesa, Kristiina, Artti ja Samu, joka vastaa palokatkojen asentamisesta.

Töitä riittää jokaiselle, sillä saumattavaa on useita kilometrejä ja tähän päälle vielä palokatkoasennukset.

Monet saumauskohdat sijaitsevat hankalissa ja ahtaissa paikoissa, joten saumausta tehdään paikoin melkein ”käsikopelolla”.

”Uudiskohteen saumaustyö on erilaista kuin julkisivujen uusintasaumaukset, jotka ovat Saumalaaksolle ehkä tutumpi työtanner. Uudissaumaustyömaalla saumataan ensiksi, mitataan metrit jälkikäteen ja laskutetaan sen mukaan. Tämä eroaa uusintasaumauksesta, sillä siellä tilaaja tietää työn hinnan etukäteen. Uusintakohteissa annamme sitovan urakkahinnan ja joudumme arvioimaan saumattavat metrit ennen urakan alkamista”, Anton selittää.

”Uudiskohteissa on mahdotonta tietää etukäteen, kuinka paljon ja minkä levyistä saumaa rakennukseen tehdään. Siksi pidetään mittapöytäkirjaa ja jossakin vaiheessa urakkaa yleensä vastaavan mestarin kanssa vielä todennetaan määrät ja materiaalit. Uudiskohteessa urakka hinnoitellaan sauman leveyden mukaan”, hän jatkaa.

Uudiskohteessa saumaus- ja tiivistysmassojen menekki on suuri, koska erilaisia saumauksia ja tiivistyksiä tekevät myös laattamiehet, ikkuna-asentajat, listoittajat jne.

Asunto Oy Helsingin Harkko valmistuu Kruunuvuorenrantaan, entiselle Laajasalon länsiosassa sijaitsevan öljysataman alueelle. Siitä kaavaillaan noin 11 000 asukkaan merellistä asuntoaluetta.

Konkarit ja keltanokat samalla työmaalla

Harkon työmaalla kohtaavat Hessun ja Vesan kaltaiset konkarit, kolmisen vuotta alalla työskennelleen Samun ja reilun vuoden alalla olleen Kristiinan sekä uuden tulokkaan Artin, jolla on takana vain muutaman kuukauden kokemus käytännön saumaustyöstä.

Hessu ajautui saumausalalle vuonna 1996, kun eräs työmaamestari tarvitsi kiireapulaista ja tokaisi: ”lumput niskaan ja töihin”. Saumalaakson palvelukseen hän tuli vuoden 1997 keväällä.

Työmaita on ollut vuosien saatossa monenlaisia. Mieleenpainuvin ehkä presidentti Tarja Halosen oman huoneiston saumaustyöt, jossa Hessun saumaustyötä valvoivat huoltomies ja turvamies Tarja Halosen tokaistessa: ”Yksi tekee ja kaksi katsoo”.

Hessu työskentelee yleensä samanaikaisesti 5-6 työmaalla. Töiden sujumiseksi on tärkeä pitää yhteyttä työmaiden mestareihin, että tietää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

”Alkuaikoina saumasin enemmän korjauskohteita. Tällä vuosituhannella olen tehnyt enemmän uudiskohteita. Olin myös Olympiastadionin rakennus- ja korjaustyömaalla, jossa Museovirasto määritteli saumaustyön tekotavat”.

Asunto Oy Helsingin Harkon uudistyömaa on Saumalaakso Oy:lle siinä suhteessa poikkeuksellinen työmaa, että siellä on samanaikaisesti useampia saumalaaksolainen. Kuvassa vasemmalta lukien Artti, joka vaihtoi baarimikon työt saumaustyöhön, Kristiina, joka tykkää käsillä tekemisestä, Hessulle, jonka työura saumausalalla alkoi jo 1996, ja Samulle, joka hoitaa palokatkoasennukset sekä Saumalaakson toimitusjohtaja Anton Panschin.

Käsityötaitoja tarvitaan

Kristiina ja Artti tiivistävät ilmanvaihtoputkia. He löysivät saumausalan Työtehoseuran koulutuksen kautta. Artin saumaustyökurssi sisälsi opetusta myös palokatkojen asentamiseen, Kristiinan ei.

”Vähän ennen Työtehoseuran korjausrakentamisen kurssi minulta kysyttiin, haluaisinko kokeilla saumaamista ja osallistua saumaustyökurssille. En tiennyt entuudestaan saumauksista mitään, enkä edes sitä, missä kaikkialla niitä on. Kokeilin ja tykkäsin siitä. Olen saanut puusepän peruskoulutuksen ja koin tekeväni käsilläni töitä. Siksi saumaustyö luonnistuu minulta hyvin”, Kristiina kertoo.

Saumaustyön hienoushan on Hessun mielestä juuri tässä: ”Siinä näkee hyvin kättensä jäljet”.

Artti on alan vaihtaja. Hän työskenteli aikaisemmin baarimikkona.

”Kun hakeuduin TTS:n saumaustyökurssille, minulla ei ollut saumauksista muuta kokemusta kuin lapsuudesta, kun leikkasin kaverini kanssa saumanauhoja asuinkerrostalomme saumaustyömaalla.”

Haastattelua tehdessä Artilla on takana vasta muutama kuukausi työkokemusta. Hän pitää uudesta työstään: ” Työajat ovat paljon paremmat, ei tarvitse työskennellä humalaisten ihmisten kanssa ja vaikka tälläkin työmaalla on kova meteli, suojaudutaan sitten asianmukaisesti kuulosuojaimilla”, Artti tuumii.

Käsillä tekeminen on tärkeää molemmille – vuonna 1996 saumaustyön aloittaneelle Hessulle ja reilun vuoden alalla työskennelleelle puusepänkoulutuksen saaneelle Kristiinalle.

Kristiina tie kulki Työtehoseuran korjausrakentamisen kurssilta saumaustyökurssille, jolta sai perusopit saumausten tekemiseen. Hän pitää työstään ja sanoo sopivan sen hyvin puusepänkoulutuksen jatkeeksi, koska käsillä tekeminen luonnistuu hyvin.