skip to Main Content

Saumari Väyrysen tavoitteena: Rutiinilla ja kokemuksella joka kesä nopeammaksi

”Pikkuveljet olivat tulleet aikaisemmin saumausalalle ja kehuivat, että hommasta voi saada hyvää palkkaakin. Minä tulin alalle kuutisen vuotta sitten ja pikkuveli opetti hommat. Saumalaaksolle siirryin kolmisen vuotta sitten ja minä houkuttelin myös pikkuveljeni saumariksi tänne.”

Näin kertoo tiestään saumariksi Väyrynen, joka työskenteli aikaisemmin peltiseppänä pienessä peltisepänliikkeessä.

Väyrysen tie alalle on toimitusjohtaja Anton Panschinin mukaan aika tyypillinen: ”Mikään oppilaitos tai muu ei meidän tarvitsemiamme ammattilaisia tuota, siksi alalle tullaan usein juuri kavereiden, sukulaisten tai muiden tuttujen houkuttelemina. Saumaus on hyvin kapea erikoisala, jonka piirit ovat pienet ja ”saumausisännät” tuntevat toisensa hyvin esimerkiksi Suomen Rakennussaumausyhdistyksen kautta. ”

Lohjan seudulla ja varsinkin Saukkolassa on Väyrysen mukaan ollut tietty kaveriporukka, joista moni on eri vaiheissa siirtynyt saumausalalle. Panschinin mukaan tällaisia ”saumarikeskittymiä” on selvästi muodostunut Lohjan seudun lisäksi Lahden seudulle ja Kainuussa Kuhmoon.

 

Vanhat julkisivusaumaukset pois ja uutta tilalle. Nykytietämyksen mukaan julkisivusaumausten kestoikä on noin 10-15 vuotta.

”Joka kesä nopeammaksi”

Koulunpenkillä istuminen ei Väyrystä aikanaan kiinnostanut ja siksi saumaustyössä on hyvää, ettei sinne tarvitse koulunpenkillä istumisen kautta tulla. Työssään hän sanoo pitävänsä siitä, että koko ajan oppii uutta.

” Ja joka saumauskausi voi olla aina vähän nopeampi. Jokainen ylimääräinen liike saumaustyössä on turha, hukkaan heitettyä aikaa ja tienesti pois lompakosta. Mitä enemmän on rutiinia ja kokemusta, sitä nopeammin saa työn tehtyä. Että osaa arvioida, kuinka etäällä seinästä koneen on oltava, miten liikut työsi ääressä, massan tasoittamisenkin voit tehdä hitaasti tai nopeasti”, Väyrynen luettelee asioita, jotka kaikki vaikuttavat työn suorittamiseen.

”Ammattilainen tietää tasan tarkkaan, mistä työ lähtee liikkeelle, mitä tehdään ja miten tehdään – tietysti taloyhtiötä kuunnelle ja kalustolla tehden. Saumaustyökorttikoulutuksissakin huomasi, että jokainen osaa saumata, mutta jos pitää sanallisesti kertoa, mitä työssäsi teet, se on vaikeaa. Ammattilaisella homma vain yksinkertaisesti tulee selkärangasta. Eikä näitä kavereita olisi hommissa, jos heille maistuisi käsillä tekemisen sijaan koulun penkillä istuminen”, Panschin mainitsee.

Kouluttaminen on kuitenkin tärkeää. Työtehoseuran kautta toteutettu saumaustyökorttikoulutus on ollut yrityksille, mutta myös työntekijöille iso ponnistus: ”Vaikka saumaamisen perusperiaate on se, että vanha pois ja uutta tilalle, niin menetelmät kehittyvät ja materiaalit muuttuvat. Myös turvallinen tekeminen ja ympäristön huomioiminen on erittäin tärkeää. Koulutus on ammattitaidon ylläpitämistä ja työ vaatii aina myös uuden oppimista.”

Väyrysen mielestä saumaustyöt kiinnostavat, koska koko ajan oppii uutta.

Merkitään saumausten tarkistaminen ja uusiminen pts:ään

Väyrysen työmaana on vuonna 1972 rakennetun As Oy Aarren-Salpa 8:n julkisivujen ja parvekepielien vaakasaumojen uusiminen.

”Varjoisalla puolella saumaukset ovat hyvässä kunnossa, eikä vettä ole mennyt rakenteisiin pisaraakaan. Mutta pielistä julkisivusaumaukset vuotavat ja vettä on mennyt rakenteisiin”, Väyrynen selittää.

Saumausmassojen elinkaari oli Panschinin mukaan aikaisemmin 15-25 vuotta. Nykytietämyksen perusteella puhutaan noin 10-20 vuoden elinkaaresta. Materiaalit muuttuvat, mikä vaikuttaa käyttöikäarvioihin, eikä esimerkiksi ”vihreämmistä” eli ympäristöystävällisemmistä saumausmassoista ole välttämättä vielä edes kovin pitkäaikaisia käyttökokemuksia.

”Paras toimintatapa taloyhtiöille olisi se, että kun julkisivut saumataan, pitkän tähtäyksen suunnitelmaan eli PTS:ään merkitään 10 vuoden päähän saumojen tarkastaminen ja siitä 5 vuoden päähän saumojen uusinta. Näin päästäisiin hallitusti 15 vuoden käyttöikään. Jotkut suuret kiinteistönomistajat uusivat julkisivusaumaukset 15 vuoden välein, olivatpa ne sitten hyvässä tai huonossa kunnossa,” Panschin kuvaa elinkaariajattelun toteuttamista käytännössä.

Taloyhtiö on antanut luvan aloittaa työt seitsemän aikaan. Kymmentuntiset työpäivät tuntuvat kropassa, mutta Väyrysen sanoo harrastavansa kuntosaliharjoittelua, minkä ansiosta kunto pysyy yllä ja työmaalla jaksaa painaa.

Saumausbuumi vasta edessäpäin

As Oy Aarren-Salvassa on tarkoitus tehdä seuraavaksi putkiremontti, vaikka saumausmiesten mielestä julkisivujen maalausurakka olisi luonteva jatke saumausten uusimiselle.

”Kyllä se rakennuttamisbarometreissä näkyy, että esimerkiksi taloyhtiöissä korjataan ensin putket ja vasta sitten julkisivut. Julkisivukorjausbuumi tulee 5-10 vuoden päästä ja meillä tulee olemaan silloin vielä enemmän saumattavaa kuin sitä on tällä hetkellä,” Panschin arvioi.

Kehityksen kääntöpuolena on se, että jos uudisrakentaminen vähenee, rakennusliikkeitä siirtyy korjausrakentamiseen ja kilpailu saumausurakoistakin kiristyy.

”Saumalaakso on kuitenkin toiminut koko ajan voimakkaasti keskittyen korjausrakentamiseen, joten uudisrakentamisen suhdanteet eivät näy meillä niin kuin uudispuolen rakennusliikkeissä. Edellinen talouskriisi vuonna 2008 vaikutti meihin lähinnä siinä, että hankkeita siirrettiin vuodella tai kahdella eteenpäin. Kun korjaamisen tarve on väistämätön, ei niitä voi kovin pitkälle edes siirtää”.

Ammattilainen valmistautumassa jatkamaan työtään.

As Oy Aarren-Salpa 8 on siinä tutussa tilanteessa, että julkisivusaumausten uusimisen jälkeen on tarkoitus tehdä putkiremontti. Se menee usein julkisivukorjaushankkeiden edelle, mutta toki ymmärrettävästi, jos talossa tapahtuu paljon putkirikkoja, joita on korjattava kiireesti.

Back To Top