Saumalaakson saumarilla, Samulla, on aika erikoinen palokatkojen asennus- ja saumauskokohde työn alla Helsingin Kruunuvuorenrannassa.

Asunto Oy Helsingin Harkon asunnot ovat loft-asuntoja, jotka on myyty ostajille ns. raakavalmiina. Asunnot ovat yhtä avointa tilaa, eikä niissä ole väliseiniä, eikä edes keittiöitä kaapistoineen. Vesi- ja viemärijohtovaraukset keittiölle on kuitenkin tehty ja kylpyhuoneet rakennettu valmiiksi.

Vaikka asunnot ovat avaria ja väliseinättömiä, rakenteissa sijaitsevien palokatkojen tekemisen olosuhteet ovat toisenlaiset.

”Suurin haaste palokatkojen asentamisessa on se, että ne pitäisi tehdä hyvin ahtaisiin tiloihin ja työskentelytilaa on vähän. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden alla on vain sen verran tilaa, että kädet saa mahtumaan. Siitä huolimatta palokatkojen tekeminen on hauskaa puuhaa”, talonrakentamistyömaalla parisen viikkoa työskennellyt Samu kertoo.

Samulla ei ole vielä tarkkaa kuvaa työmäärästä ja työn kestosta Asunto Oy Helsingin Harkon palokatkojen asentamisessa, koska hän ei ole päässyt tutustumaan pohjapiirustuksiin.  ”En tee palokatkoja ja saumauksia turhaan sinne, minne niitä ei ole tarkoitus tehdä”, Samu kuittaa tilanteen tietäen, että saa lähipäivinä työnjohdolta piirustukset käyttöönsä.

Tehdään niin kuin on suunniteltu ja dokumentoidaan hyvin

Palokatkojen asentaminen on Saumalaakso Oy:n toimitusjohtaja Anton Panschinin mukaan uusintasaumaustakin vaativampaa erikoistyötä.

Palokatkojen tarkoituksena on osastoida rakennusosat niin, että osastoinnilla estetään savun leviäminen tulipalossa ja sitten saadaan aikaa pelastautumiselle ja pelastamiselle.

”Palokatkojen tekeminen vaatii tekijältä todella korkeaa ammattitaitoa ja huolellisuutta. Niiden asentaminen vaatii myös rakennepiirustusten ymmärtämistä ja detaljiikan tuntemusta. Palokatkot jäävät yleensä rakenteiden taakse piiloon, minkä vuoksi myös työn dokumentointi on ensiarvoisen tärkeää”, Anton luettelee.

Rakennuttaja tekee valitettavan usein toteutusvaiheessa sellaisia ratkaisuja, jotka hankaloittavat palokatkojen asentamista:

”Läpivientien aukot toteutetaan väärän kokoisiksi, tekniikkaa asennetaan liikaa, palokatkoasentaja kutsutaan työmaalle liian myöhään. Tästä seuraa usein, että suunnitellut palokatkot joudutaan tekemään paikkoihin, joihin on hankala päästä tai ulottua. Kun tilanne on tämä, palokatkojen asentaminen teknisesti niin, että ne täyttävät esimerkiksi palokatkojen toimivuuden toteamiseksi tehdyn polttokokeen mukaisen vaatimustason ja detaljiikan, voi olla mahdotonta.”

Kun palokatkot suunnitellaan alusta alkaen hyvin ja riittävän aikaisin on rakennuttaja ottanut palokatkot toteuttavan urakoitsijan mukaan toimintaan, voidaan ne usein myös toteuttaa taloudellisesti ja teknisesti järkevimmällä tavalla.

Asunto Oy Helsingin Harkon loft-asunnot ovat sikäli erikoisia, että ne on myyty yhtenäisenä tilana ilman esimerkiksi väliseiniä. Asukas saa itse suunnitella, minkälaisen asunnosta lopulta haluaa. Palokatkot sijaitsevat rakenteissa, missä on Samun mukaan vähän työstentelytilaa. Palokatkoilla osastoidaan tiloja ja pyritään estämään tulipalotilanteissa savun leviäminen ja luomaan aikaa pelastautumiselle.

Palokatkoasennuksissa on noudatettava suunnitelmia ja valvottava työtä asianmukaisesti.

”Jos suhtautuminen toteuttamiseen on sillä tasolla, että ”kyllä tämä kaveri on meille ennenkin tehnyt ja tietää asiat”, mutta käytännössä tehdään toisin kuin suunnitelmissa, käytetään erilaisia tuotteita ja yhdistetään materiaaleja eri tuoteperheistä, niin silloin kukaan ei tiedä, miten todellisessa tilanteessa eri materiaalit toimivat keskenään ja millainen lopputulos syntyy”, Anton harmittelee.

Säännöllistä tarkkailua ja ammattilaisen apua

Kun pelastuslaitos esimerkiksi Helsingissä siirtyi pelastussuunnitelmien laatimisessa omavalvontaan, taloyhtiöt joutuivat uuteen tilanteeseen. Neuvoja kyseltiin Saumalaaksostakin palokatkojen huoltamiseen.

Palokatkojen kuntoa on syytä tarkastaa 3-5 vuoden välein ja noudattaa valmistajan huolto-ohjeita.

Tarkastaminen on hyvä antaa ammattilaiselle, koska silloin tarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä myös tarvittavat korjaukset.

”Tarkastuskierroksen tekeminen on erityisen tärkeää, sillä tulipaloissa kuolleista ihmisistä valtaosa menehtyy savuun. Palokatkoissa on käytetty ja käytetään edelleenkin akryyli- ja kipsipohjaisia tuotteita, joiden elastisuus ja liikkumavara esimerkiksi rakenteiden kutistuessa tai eläessä ei välttämättä riitä. Palokatkoista tulee rakenteiden liikkuessa epätiiviitä ja silloin palokatko menettää tärkeimmän tarkoituksensa – antaa aikaa pelastautumiselle sekä pelastamiselle”, Anton muistuttaa.

”Liian usein näkee sitä, että huoltoyhtiön huoltomies, sähköasentaja tai joku muu palokatkojen ei-ammattilainen tekee uuden läpiviennin, mutta ei asenna uuteen syntyneeseen läpivientiin palokatkoa asianmukaisesti. Tällöin saattaa syntyä alunperin osastoiduksi tilaksi suunniteltuun tilaan kriittinen tiiivistämätön läpivientiaukko, josta mahdollinen tulipalo ja savukaasut pääsevät leviämään muihin tiloihin.”

Kriittisemmin palokatkojen kuntoa on syytä tarkastella 10-25 vuoden välein.

”Se tehdään palokatkosuunnittelijan kanssa ja katsotaan, ovatko palokatkot tulleet jo oletettavan käyttöikänsä päähän. Tai onko niiden toimivuus jostakin syystä heikentynyt, minkä vuoksi ne on syytä uusia tai korjata.”

Samun tie saumariksi

Samu tuli Saumalaaksoon reilu kolme vuotta sitten varastomieheksi.

”Palkkasin Samun varastoon kiireapulaiseksi ja painotin, ettet sitten varastosta saumaustöihin lähde, vaan pysyt paikallasi. Tosin varsin nopeasti Samu löysikin tiensä saumaustyömaalle, kun jollain työmaalla tarvittiin pikaisesti ylimääräistä käsiparia. Siitä se sitten taisi lähteäkin ja peli olikin jo selvä…”, Anton leikkisästi kuvailee sitä, miten Samusta tuli saumari ja saumaamisesta jokapäiväistä.

Länsi-Suomesta Saumalaaksolla on pidempi kokemus palokatkojen asentamisesta kuin pääkaupunkiseudulla.

”Palokatkot ovat pääkaupunkiseudulla meille vielä verrattain uutta toimintaa. Olemme kuitenkin panostaneet voimakkaasti palokatkoihin. Viime vuonna järjestimme yrityksellemme yksityisen koulutuksen VTT:n nykyisen Eurofinsin ylläpitämään palokatkoasentajan sertifikaattiin tähtäävään kaksipäiväiseen koulutukseen. Kurssille osallistui 22 asentajaa ja työnjohtoa. Lisäksi osa työntekijöistä, jotka ovat tulleet meille Työtehoseuran saumaustyökurssien kautta, ovat saaneet kurssillaan koulutusta myös palokatkoasennusten tekemiseen.”

Samun mielestä palokatkojen tekeminen on rutiininomaisempaan uusintasaumaukseen verrattuna mukavaa vaihtelua, kun siinä saa myös ”mittailla, piirtää ja leikellä”.

Teksti ja kuvat: Riina Takala-Karppanen