”Yhden-kahden asteen pakkanen ei haittaa tekemistä. Pikkupakkanen on oikeastaan hyvin otollinen uusintasaumausten tekemiselle. Vesi- ja räntäsade sen sijaan tekevät pinnoista liian kosteita, eikä niissä olosuhteissa voi tehdä uusintasaumauksia”, Saumalaakso Oy:n projekti-insinööri Henrik ”Henkka” Hömppi totesi turkulaisella saumaustyömaalla.

TVT Asunnot Oy:n omistaman Piinokan uusintasaumausurakka alkoi elokuun puolessa välissä. Mikäli sateet pysyivät loitolla, Johannes ”Korkki” Korkealaakso, Marko Mets ja Raul Reidma saivat kolmen talon uusintasaumaukset valmiiksi marraskuun alussa.

Saumaustyö ei ole Saumalaakso Oy:n toimitusjohtaja Anton Panschinin mukaan kylmälle altis:

”Kun ei käytetä vesipohjaisia saumausmassoja, saumauksia voidaan tehdä muutaman asteen pakkasessa. Silloin pitää kuitenkin ottaa huomioon primerin hitaampi kuivuminen.”

”Betonipaikkauksia tai tiilten vaihtoja tehdään usein saumausten uusimisen yhteydessä. Niitä ei kuitenkaan voi tehdä pakkaskeleillä. Tästä syystä saumaukset usein jätetäänkin talven kynnyksellä tekemättä ja siirretään tehtäväksi keväällä, kun ei ole enää yöpakkasia.” 

Pesubetonijulkisivut ja ikkunat sekä saumaukset etenkin auringonpuoleisilla seinillä ovat päässeet erittäin huonoon kuntoon. Julkisivusaumojen tuuletuksen parantamiseksi on asennettu tuuletuskoteloita, joita Markon mukaan ei niin sanotusti ennen vanhaan käytetty laisinkaan. ”Tai sitten asennettiin muoviputkea, mutta sillä ei saanut niin siistiä jälkeä aikaan kuin tuuletuskoteloilla.” 

Julkisivujen pesubetonielementit ovat huonossa kunnossa. Julkisivuissa on pakkasrapaumaa, raudoitus liian pinnassa ja vauriot puhkoneet  betonielementtejä rikki. Julkisivusaumauksia on jossakin vaiheessa yritetty paikkakorjata.

Tietyn ikäisissä selvitettävä haitta-ainepitoisuudet

Piinokka-niminen yhtiö muodostuu kolmesta, vuonna 1977 rakennetusta kolmikerroksisesta lähiötalosta. Taloyhtiö sijaitsee Turussa Varissuolla.

Talot kuuluvat siihen elementtirakentamisen aikakauteen, jolloin esimerkiksi julkisivujen, ikkunoiden ja parvekerakenteiden elastisissa saumaus- ja tiivistysmassoissa käytettiin pcb-yhdisteitä. Lyijyä on käytetty yleisesti saumausmassojen kovetteissa.

Pcb-pitoisuudet on syytä tutkia vuonna 1979 tai sitä ennen valmistuneista rakennuksista ja lyijypitoisuudet vuonna 1989 tai sitä ennen valmistuneista rakennuksista.

” TVT oli jo teettänyt haitta-ainekartoituksen. Siinä todettiin, että vanhassa julkisivusaumausmassassa on lyijyä. Työ suoritetaan haitta-ainetyönä, jossa suojataan esimerkiksi maaperä purkutöiden aikana ja pölynhallinta toteutetaan kohdepoistona. Lisäksi työntekijät suojautuvat asianmukaisin suojaimin”, Henkka mainitsee.

Hänen mukaansa taloyhtiöt eivät tiedä haitta-ainekartoituksen tarpeellisuudesta kovin hyvin.

”Voisi sanoa, että kaksi kolmesta taloyhtiöstä yllättyy, että heidänkin taloyhtiössään on kartoitus tehtävä”, Henkka mainitsee palvelusta, jonka saa tarvittaessa Saumalaakson kautta.

TVT Asunnot Oy:n omistaman Piinokan julkisivuissa oli haitta-ainetutkimuksen mukaan havaittu lyijyä. Sen vuoksi purkutöiden aikana esimerkiksi maaperä ja työskentelypaikat on suojattu ja työntekijät käyttäneet asianmukaisia suojaimia. Raul aloittamassa sisäpihan puoleisten julkisivusaumausten uusimista. 

Anton tutkimassa, minkälaisessa kunnossa pesubetonielementtien välissä oleva saumaus on. Saumauksia on selvästi aikaisemmin paikkakorjattu, mutta uusintasaumaus olisi pitänyt tehdä kokonaisuudessaan jo aikaisemmin 70-luvun lopun taloissa.

Johannes (vas.), Henkka ja Marko keskustelemassa Antonin kanssa Piinokan uusintasaumausurakasta. Töitä on tehty sekä kelkasta, että henkilönostimelta.

Pohjanauhat kuntoon ja tuuletusta tehokkaammaksi

Piinokassa vanhat saumat vaikuttavat alkuperäisiltä muutamaa paikkauskohtaa lukuun ottamatta.

”Joitakin alimpia saumoja on ilmeisesti jossakin vaiheessa päällesaumattu”,  ”Korkki” mainitsee.

Piinokassa pohjanauhana, jolla säädellään sauman paksuutta, on paikoin käytetty superlon-vaahtomuovia. Siitä PP-Sauma Oy:n toimitusjohtajana ja nykyisin Saumalaakso Oy:n Länsi-Suomen yksikön vetäjänä toimivalle Pasi Virtaselle tulee lapsuusajan muistoja mieleen:

”Isälläni oli saumausyritys. Leikkasimme pohjanauhoja isän työmaille. Minä pidin kiinni laudasta, minkä avulla hänen oli helpompi leikata superlonista kapeita suikaleita.”

Julkisivuihin on asennettu tietyn välein tuuletuskoteloita, joiden tarkoitus on varmistaa elementtien tuulettuminen ja poistaa saumarakenteen taakse päässyttä kosteutta.

Markon mielestä kotelot ovat ulkonäöllisestikin parempia kuin letku, jota sitäkin on käytetty tuuletusputkena.

Lämmöneristävyyden parantamiseksi Piinokan saumoihin on lisätty lämmöneristystä. Yleisemminkin julkisivusaumojen vaikutus energiankulutukseen on ajankohtainen aihe, sillä Suomen Rakennussaumausyhdistys, jonka jäsen Saumalaakso on ollut pitkään, on teettänyt aiheesta tutkimuksen. Tuloksia on luettavissa Saumalaakson kotisivulta.

Taloyhtiö sijaitsee Varissuolla osoitteessa Piinokankatu 3. Aamuset-kaupunkimedian (16.10.2015) mukaan Varissuon kadunnimistä suurin osa on peräisin 1400-1500-lukujen porvareilta. Keskiajalla vaikuttaneita porvareita ovat olleet muun muassa Suurpää, Kraatari ja Piinokka.

Ruotsissa on käytetty Pasi Virtasen mukaan avosaumoja, mutta Suomessa ne eivät ole koskaan vastaavalla tavalla yleistyneet. Avosauma toteutettiin niin, että vaakasaumat jätettiin ns. auki, mutta sauman malli tehtiin niin, että se esti kosteuden pääsyn rakenteisiin. Tuuletuskoteloiden tehtävänä on poistaa saumarakenteen taakse päässyttä kosteutta.

Julkisivusaumaa pesubetonielementtien välissä. Tuuletuskoteloilla edistetään tuulettuvuutta. Pohjanauhalla säädellään sauman paksuutta.

Vaikka matala talo, työtä kelkasta käsin

Saumarit ovat tehneet saumausten uusimisen yhteydessä betonipaikkauksia. Tällä hetkellä on jäljellä enää saumaamista, koska tarvittavat purku- ja betonipaikkaustyöt on tehty.

Rakennukset ovat kantti kertaa kantti -taloja, joten työn suorittamiseen ei ole tarvittu erityisjärjestelyitä; ei ole pihakansia, jotka rajoittaisivat henkilönostimen käyttöä tai rakennelmia, jotka tekisivät pihasta ahtaan.

Työmaalla on käytetty sekä kelkkaa, että henkilönostinta.

”Saumarit ovat olleet tyytyväisiä siihen, että saavat kelkasta työparina enemmän aikaan kuin yksi mies nostimella, jonka paikkaa pitäisi jatkuvasti vaihtaa. Kelkka on 6 metriä leveä ja siitä ulotut saumaamaan 8 metrin leveydeltä”, Henkka kuvaa.

Kylmää varten voit varautua vaatetuksella. Kun ääreisverenkierto toimii ja sormet ja varpaat pysyvät toimintakykyisinä, saumaustyö onnistuu, vaikka pakkanen hieman poskenpäitä nipistelisikin. Marko Mets (vas.), Johannes Korkealaakso ja Raul Reidma sekä projekti-insinööri Henrik Hömppi valmistautumassa Piinokan uusintasaumausurakkaan, joka alkaa olla loppusuoralla.

Uusintasaumauksen yhteydessä on Johanneksen mukaan saumakohtiin lisätty myös lämmöneristettä. Se on ollut tarpeellista, koska paikoin saumoista on puuttunut kokonaan lämmöneriste.

Piret Luukkaa kiittäminen

Vuonna 2000 PP-Saumaan töihin tullutta Piret Luukkaa on selvästi kiittäminen, että Piinokan työmaalla työskentelevistä Marko Metsistä ja ja Raul Reidmasta on tullut saumareita.

Marko vaihtoi kausiluontoisen työn maatilalla saumaustyöhön.

Raulilla oli ollut useitakin työpaikkoja ennen kuin Piret houkutteli sisarensa miehen PP-Saumaan töihin.

Johannes ”Korkki” Korkealaakson PP-Saumaan rekrysi aikoinaan nykyisin Saumalaakson myyntikoordinaattorina työskentelevä Niko Paakkunainen.

”Meillä on ollut sellainen tapa, että kaikki työntekijät voivat toimia rekrytoijina. Kun löydät hyvän tyypin, jonka opit tuntemaan ja tiedät ahkeraksi, niin häntä voi milloin vain ehdottaa meille työntekijäksi”, Pasi Virtanen kuvaa polkuja, joita pitkin yritykseen voi saumareita tulla.

Pääkaupungissa sadepäivät tarkoittavat saumareille yleensä koti- tai lomapäiviä, mutta Turun seudulla saumareille voidaan helpommin tarjota töitä uudistyömailta. Tämä johtuu siitä, että PP-Sauma Oy, joka vuonna 2017 yhdistyi Saumalaakson kanssa, on profiloitunut uudisrakentamiseen. Saumalaakson leipälajina pääkaupunkiseudulla ovat uusintasaumaukset, Anton mainitsee Pasin ja Markon keskustellessa vierellään.

Johannes ja Marko ovat kokeneet kelkan nopeaksi työvälineeksi Piinokassa, vaikka kelkkaa ei useinkaan näin matalaan taloon vielä asenneta. Varissuolla sijaitseva taloyhtiö oli mukana ARA:n lähiöprojektissa vuosina 1995-1999. 

Varissuolla sijaitseva taloyhtiö oli mukana ARA:n lähiöprojektissa vuosina 1995-1999. Lähiöprojektiin ilmoittautui kaikkiaan 42 kuntaa ja myös Lausteen lähiö Turusta oli mukana.

Teksti ja kuvat: Riina Takala-Karppanen