Esko ja Pasi ovat vankkumattomia kelkkamiehiä. Tehokas työpari on sitä mieltä, että kelkka on paras paikka tehdä saumaushommia. ”Heiluuhan se, kun tehdään töitä”, Esko aloittaa ja Pasi jatkaa: ”Mutta siihenhän tottuu. Sulla on kaikki tarvittavat tavarat siinä, eikä tarvitse tapella jalkatilasta. Kun kahdestaan tehdään, niin samalla on kiva rupatella, välillä pitää taukoa, istuskella ja suunnitella seuraavaa siirtoa.”

”Moni asentaja karttaa kelkkatyötä siksi, että kelkan virittäminen toimintakuntoon vaatii enemmän aikaa kuin nostin, jonka tuot paikalle, levität tassut levälleen ja ryhdyt töihin”, toimitusjohtaja Anton Panschin toteaa.

”Monissa yrityksissä kelkkamiehille annetaan kelkkakohteet ja nostinmiehille nostinkohteet. Kehitys johtaa tällä menolla siihen, että kun kelkkamiehet jossakin vaiheessa eläköityvät, heidän tilalleen ei ole laittaa uusia kelkkamiehiä. Kelkkataito alkaa olla katoavaa ammattiperinnettä”, hän  kehityksestä huolestuneena pohtii.

 

Eskon ja Pasin työmaana on ollut taloyhtiön sisäpihan puoleinen julkisivu, jossa uusitaan julkisivujen lisäksi ikkunasaumaukset. Julkisivu on Eskon mukaan ihan kohtalaisessa kunnossa. ”Tosin muutama vuotopaikka on selvästi ollut, mutta ei siinä kovin pahoja vaurioita ole. Yleensä näissä aika usein on vuotokohtia. Parempi olisikin, että taloyhtiöt uusisivat saumaukset ajoissa ennen kuin vesi menee kunnolla rakenteisiin ja saattaa tulla sisälle asti.”

Kelkkatyö edullisinta, vaikka alkuviritys vie aikansa

”Kelkat ja kelkkamiehet ovat arvossa arvaamattomassa. Ellei kelkkoja ja kelkkamiehiä olisi, niin minkälaisen nostimen toisit tänne Lintulahdenaukiolle. Mitä kautta, kun pihaan pääsee vain kapean porttikongin kautta? Tai minkä kokoisen nostimen toisit, kun pihakannella on painorajoitus ja paikassa muitakin nostimen käyttöä hankaloittavia asioita?”, Anton kysyy.

Vaikka työn voisi tehdä telineiltä, kustannukset kasvaisivat.

”Telinekustannukset ovat korkeat, kun telineet pitää rakentaa, purkaa, siirtää uuteen kohteeseen ja vuokraakin niistä pitää maksaa. Todennäköisesti tässä kohteessa suurikokoinen nostinkin voisi tulla telineitä edullisemmaksi. Tietysti edellyttäen, että tänne ylipäänsä saisi nostimen tuotua, hän vielä aprikoi.

”Kelkoissa kalleinta on niiden virittäminen paikalleen. Sen jälkeen kelkan käyttö on edukasta. Jos työmaa keskeytyy esimerkiksi kuukaudeksi, silloin kelkka yleensä jätetään paikoilleen. Sitä ei kustannussyistä, eikä ajankäytöllisestikään kannata välillä purkaa ja virittää uudelleen”.

Eskon ja Pasin käytössä oleva kelkka on vuonna 1993 tai sitä ennen valmistettua mallia. Tämän ikäisiä kelkkoja on Antonin mukaan kuitenkin entistä vähemmän, koska ne vaativat entistä enemmän huoltotoimenpiteitä, eikä niiden moottoreihin välttämättä enää saada kaikkia varaosia.

”Moderneissa kelkoissa kaiteet ovat korkeammalla ja ne ovat merkittävästi painavampia kuin vanhemmat mallit. Siksi monet kokevat, että uudenmallisia kelkkoja on hankalampi käyttää ja niissä työskentely on hitaampaa.”

Pasi (vas.) ja Esko ovat aikaansaava työpari, jotka ovat tottuneet työskentelemään kelkasta käsin. Heillä oli viisi vuotta yhteinen rakennusalan yrityskin, mutta molempien mielestä nykyinen työ sopii paremmin. ”On se helpompaa, kun ei tarvitse miettiä yritysasioita, vaan voi laittaa päivän päätteeksi kelkan katolle ja lähteä kotiin”, miehet tuumaavat.

Kelkkataito alkaa olla katoavaa ammattiperinnettä ja saumarit jakaantumassa kelkka- tai nostin miehiksi. Eskolle ja Pasille kelkasta työskenteleminen on tuttua ja mieluisa työväline. Seuraavaksi he siirtävät kelkan matalamman rakennuksen katolle ja sieltä 8-kerroksisen talon päätyyn. ”Ei ole mikään ongelma tuo siirto ja kelkan uudelleenviritys”, miehet tuumaavat.

Tasahintaisuudelle ei – ammattilaiselle ammattilaisen palkka

”Monet saumausliikkeet maksavat saumareille kohteesta kuin kohteesta tasahinnan. Meillä on aina ollut ollut periaate, että maksamme kohteen vaativuuden mukaan ja ammattilaiselle ammattilaisen palkan”, Anton selittää.

”Minusta on ihan käsittämätön ajatus, että maksetaan tasahinta riippumatta kohteesta. Se vain aiheuttaisi eriarvoisuutta työntekijöiden kesken, kun toiset kokisivat, että toiset saavat paremmat kohteet. Tämä Lintulahdenaukion kohde, Hakunilan ostoskeskus, Väyrysen 80-luvulla rakennettu taloyhtiökohde, Samin Virtatalon graniittisaumaustyömaa, Oopperan saumaustyömaa – ne ovat kaikki erilaisia. Kun palkka maksetaan kohteen vaativuuden mukaan on kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet päästä hyviin ansioihin”

Harmillista Antonin mielestä on sekin, että tilaajalle ei aina tunnu olevan väliä, minkälaista laatua saumauksissa tehdään tai teekekö saumaukset ammattilainen ollenkaan. Tärkeintä on halpa hankintahinta:

”Olen usein sanonut, että uudiskohteissa Saumalaakson pahin ”kilpailija” on excel-taulukko. Tilaaja ei välttämättä ajattele sitä, kuinka laadukkaasti homma tehdään, jos asentajalle maksettava hinta on ns. väärä tai saumari ei ole ammattilainen. Rakennuksen kokonais rakentamiskustannuksista saumaukset edustaa paria prosenttia. Laatua saadaan, kun maksetaan ammattilaiselle asianmukainen palkka. Pitääkö tosissaan tinkiä promillen kymmenyksistä rakentamisen kokonaiskustannuksissa, joita laadukkaasti tehtävän saumauksen hintaero edustaa suhteessa halvempaan vaihtoehtoon? Kuitenkin saumat edustavat yhtä tärkeimmistä tekijöistä koko rakennuksen elinkaaren, vesitiiviyden tai talotekniikan toimivuuden kannalta?”.

”Julkisivuissa on käytetty liian paljon massaa. 2000-luvun alussa opetettiin, että massan suhde on yhden suhde yhteen eli jos sauman leveys oli 20 millimetriä, niin siihen laitettiin saumausmassaa lähes yhtä paljon. Nykyopin mukaan se on noin suunnilleen yhden suhde kahteen”, Pasi selittää.

Hyvää ihmistuntemustakin tarvitaan

Saumalaaksolla on hyviä työpareja, jotka ovat tottuneet tekemään töitä yhdessä ja saavat paljon aikaan.

Antonin mukaan työnantajalla pitääkin olla hyvä tuntemus siitä, ketkä voi laittaa tekemään töitä yhdessä ja ketkä ovat tehokkaita, kun saavat puurtaa yksinään.

”Koen sen Saumalaakson vahvuudeksi, että meillä on omat työntekijät ja tunnemme heidät – niin sanotusti hyvässä ja pahassa. Monet saumarit ovat ”yksinäisiä susia” ja saavat parhaiten aikaan yksinään. Toisilla taas tehokkuus kasvaa, kun kaveri on vieressä ja motivoi jatkamaan. Kaikki eivät sovellu kaikkiin kohteisiin ja meidän onkin siis myös tiedettävä, kenet voi mihinkin kohteeseen laittaa.”

Eskolla tuli Lintulahdenaukio 4b:n työmaan aikana 30 vuotta saumausuraa täyteen. ”Moni minun iässäni lopettaa, koska paikat eivät kestä. Minä olen vielä hyväkuntoinen ja hoidan kuntoani kuntosalilla.”

Pasi muistelee Pasilassa sijaitsevaa kohdetta, jossa Esko teki nostimelta matalamman rakennuksen saumaukset ja hänen tehtäväkseen tuli 42 metriä korkean rakennuksen saumaukset. ”Tuli myräkkä ja minä oli yksin kelkassa keskellä seinää. Siinä kyllä kelkkaa vietiin ja äijääkin samalla. Kelkka heilui tuulessa 5 metrin päässä seinästä. Piti ottaa seinästä vastaote, ettei kelkka menisi ikkunasta läpi. Työnjohtaja Eki kielsi seuraavana päivänä menemästä kelkkaan ja minä olin kyllä samaa mieltä – ei olisi siinä tuulessa pystynyt töitä tekemäänkään.”

Yli 5 kilometrin saumausurakka

Esko ja Pasi vaikuttavat nykyiseen työnantajaansa tyytyväisiltä. Heillä on kokemusta yritystoiminnastakin, kun pyörittivät viisi vuotta yhteistä yritystä.

”Tässä hommassa on se hyvä, että kunhan saumaat, voit vapaa-ajalla ajatella ihan muita asioita. Ehkä olisi jäänyt harmittamaan, jos olisi yrityshomma jäänyt kokeilematta”, 30 vuotta saumausalalla työskennellyt Esko vielä tunnustaa.

Pasi työskenteli aikoinaan Ruotsissa timanttiporausyrityksessä, kunnes tuli Suomeen 2000-luvun alussa ja etsi töitä. Kiinteistönhoitajan hommissa hän viihtyi puolisen vuotta, kunnes lähti Eskon matkaan. Saumausalalla hän laskee työskennelleensä 11 vuotta.

Lintulahdenaukiolla miehet aloittivat toukokuussa. 

”Tämä on harvinainen kohde, että tehdään kaikki saumat. Välillä on kohteita, joissa tehdään vain elementtisaumat, eikä kosketa ikkuna- tai parvekesaumoihin”, Pasi kertoo.

Miesten urakalla onkin mittaa yli 5 kilometriä – sen verran pitäisi uusintasaumausta saada tehtyä kahden miehen voimin suunnilleen kahdessa kuukaudessa.

”Tässä kohteessa parvekkeella on noin 30 metrin verran saumaamista. Parvekkeita on tässä yli 90, joten kyllä siinäkin on jo tekemistä”, Pasi vielä mainitsee.

Eskon mukaan taloyhtiön vanhat saumat ovat vielä kohtalaisessa kunnossa.

”Tämä taloyhtiö on fiksu. Parempi olisikin, että kaikki taloyhtiöt uusisivat julkisivusaumat ennen kuin saumat ovat kokonaan rikki ja vesi on päässyt etenemään pitkälle rakenteisiin. Valitettavasti moni taloyhtiö herää vasta sitten, kun vesi on jo tullut sisään”, Esko painottaa.

TA-Asumisoikeusasunnot Oy:n omistama kerrostalo Helsingin Sörnäisissä on rakennettu 1999. Talossa on 94 huoneistoa ja kaikki julkisivu-, ikkuna- ja parvekesaumaukset on tarkoitus uusia.

Kohteen parvekkeissa arvioidaan olevan saumattavaa noin 30 metriä. Lintulahdenaukiossa on 94 parveketta, joten saumattavaa riittää.

Julkisivuun kiinnitetyt ritilät ja muut rakenteet pitää ensin purkaa, että talon toisen puolen parvekkeet, ikkunat ja julkisivut saadaan saumattuna.

”Meidän lokit”, Pasi lausahtaa ja tarkoittaa, että katolla heidän työskentelypisteensä lähellä on lokkipariskunta, joilla on kolme munaa pesässä. ”Tänään se ärhäkkäämpi lokki tuli ensimmäistä kertaa niin lähelle, että sen siipi meinasi osua päähän.”